Lauantai 26. toukokuuta 2018

Viimeiseen kokonaiseen ja yhteiseen päivään herättiin ristiriitaisin tunnelmin. Toisaalta pieni koti-ikävä jo painoi raskaan, mutta antoisan viikon jälkeen ja kotiin lähtemistä odotti innoissaan, mutta toisaalta tuntui todella haikealta, että viikko oli nyt oikeasti melkein ohi.

Tämä viimeinen päivä oli varattu matkan kertaamiselle sekä viimeisten käytännönasioiden, kuten Youthpassin tekemiselle. Ensin meille kerrottiin, mikä Youthpass on, ja miten se täytetään, jonka jälkeen saimme aikaa sen täyttämiseen. Valitettavasti hotellilla oli todella huono nettiyhteys, kun sitä käytti 50 ihmistä yhtäaikaa, niin passin täyttäminen ei kaikilla onnistunut. Onneksi sen pystyi tehdä myöhemmin netissä kotonakin. Lyhyesti kerrottuna Youthpass on siis jokaiselle Erasmus+ projektiin osallistuneelle tarkoitettu todistus, johon täytetään projektissa suoritettuja kompetensseja. Kompetenssien avulla on helpompi kertoa, mitä on projektin aikana tehnyt, oppinut ja missä onnistunut ja kehittynyt. Lisää Youthpassista voi lukea osoitteesta: www.youthpass.eu/fi/

tyhjä luokkahuone viimeisen opetuspäivän jälkeen

Opetuksen jälkeen kiitimme toisiamme matkasta ja sitten alkoi vapaa-aika. Osa jäi hotellille lepäämään, pakkaamaan lähtöä varten tai vaan hengailemaan, osa lähti vielä kiertelemään ympäri Goria. Itse (kirjoittajana Iida) lähdin ostamaan vielä viimeisiä tuliaisia ja katselemaan Gorin keskustassa järjestettyjä itsenäisyyspäivän juhlia ja tapahtumia. Valitettavasti meidät yllätti huono sää ja myrsky, jonka johdosta lähdimme keskustasta sateessa juosten takaisin hotellille. Hotellilla ihailimme ja kauhistelimme ukkosmyrskyä sisällä.

Loppuillan pelailimme korttipelejä ja istuskelimme hotellilla jutellen. Pian olisi aika sanoa hyvästit ruotsalaisille ja moldovalaisille, joiden lento kotia kohti lähti jo lauantaina. Illalla alkoi Champions League finaalipeli, jota katseltiin isolta valkokankaalta hotellin pihalla. Pelin jälkeen oli yhdessä hengailua, nauramista, tanssimista ja jutustelua sekä tavaroiden pakkaamista vielä pitkälle yöhön asti.

kohtaamisia Gorin keskustassa

Gorin keskustan itsenäisyyspäivähumua ja tummat sadepilvet

myrsky alkoi hurjalla tuulella ennen kaatosadetta ja tulvivia katuja

Paikalliset tulivat katsomaan jalkapallopeliä hotellin pihalle

Perjantai 25. toukokuuta 2018

Perjantaipäivä alkoi aamiaismuroilla ja munakkaalla. Hiilaripitoisten aamupalojen jälkeen proteiini oli kiva ylläri! Heti syönnin jälkeen hyppäsimmekin jo marshrutkan eli täkäläisen minibussin kyytiin ja suuntasimme vuoristoon. Matkan aikana näimme mm. paikallista maaseutuasutusta ja vapaana kulkevia lehmiä.
Pysähdyimme kirkolla, jonka pihalla ihailimme vihreää vuoristomaisemaa. Mentäessä kirkkoon sisään, meille tuli ongelma. Kukaan meistä ei tiennyt, että kävisimme kirkossa, joten monella pukukoodi oli vähän pielessä: sortsit jalassa ja toppi päällä. Ei siinä auttanut kuin ottaa huivit avuksi ja lainata kaverilta ylimääräistä flanellipaitaa hameeksi. Kirkon ympäristössä moikkasimme vielä viikunahilloa myyvää mummoa sekä muutamaa hauvelia ja jatkoimme matkaamme.
Päätepysäkkimme oli kosken ranta vuoristossa. Paikka oli kauniin vihreä päivänkakkaroineen. Moni innostui tekemään seppeleitä ja kuvailemaan. Osa meistä istahti nurmikolle pelaamaan Unoa ja osa lähti kävelemään vuoren rinnettä ylöspäin. Oli mukavaa viettää aamupäivä raittiissa ilmassa ja kun sääkin oli lämmin.

Kirkossa piti peittää olkapäät ja polvet.

Kukkaseppeleiden tekoa

Vuorilta palattuamme söimme lounaan ja hengähdimme hetken. Sitten olikin aika pistää hanskat käteen ja ottaa jätesäkki kainaloon: LOCAL ACTIONS! Eiliset suunnitelmat aktiviteeteista pääsivät siis nyt toteen. Koko vaihtoporukka osallistui roskien keräämiseen ja saimme saaliksi jopa 95 kiloa jätettä! Vaikka meidät palkittiin urakasta jäätelöillä, oli tärkeämpää herättää ajatuksia paikallisissa, eli esim. miten jokainen voisi vaikuttaa ympäristön puhtauteen. Saimme kadulla pitkiä katseita mutta myös yhden innokkaan nuoren osallistumaan hommaan!
Alkuilta jatkui puistotrapetsilla ja graffiteilla. Sillä välin kun toiset taiteilivat liinojen varassa puistossa, toiset värjäsivät harmaan pienen rakennuksen sisä -ja ulkoseinää. Tarkoituksena oli maalata kantaaottavia kuvia ja tekstejä, jotka eivät saaneet olla poliittisia, uskonnollisia eivätkä saaneet liittyä vähemmistöihin. Parissa tunnissa seinä alkoi näyttää jo paljon iloisemmalta, kun mm. sydämet, nuoriin viittaavat tekstit ja Moldovan lippu alkoivat koristaa sitä. Edellisillan sabluunoiden tekourakka ei siis mennyt hukkaan!

Kerättyjä roskia

Värien valintaa Graffiteja varten

Graffitin tekoa

Illalliseen mennessä olimme päässeet takaisin hotellille. Syötyämme innokkaat saivat osallistua vielä yhteen aktiviteettiin, ja se oli jalkapalloturnaus. Turnaus pidettiin Gorin yliopiston liikuntasalissa. Saimme peliin mukaan meidän lisäksemme myös Georgia-iltana esiintyneet bändipojat! Pelissä oli hauska tunnelma niin kentällä kuin katsomossakin. Pelin jälkeen väsymys alkoi painamaan, sillä päivä oli ollut kuuma ja fyysisesti raskas. Uni tuli ainakin nopeasti!

Torstai 24. toukokuuta 2018

Pääkaupungissa vietetyn päivän jälkeen aamuinen jähmeys tuntui koko nuorisovaihto porukassa. Aamun jähmeyden jälkeen kuitenkin energiset menetelmät herättelivät ihmiset takaisin toimintaan. Topias ohjasi koko ryhmälle ”ankka taistelu” menetelmän, jonka jälkeen reflektoimme pääkaupungissa vietettyä päivää kuvakortein pienryhmissä. Reflektion tarkoituksena oli selvittää ryhmän yleinen tunnelataus edellisestä päivästä ja jakaa kokemuksia uudesta kaupungista kansainvälisissä ryhmissä.

Loppupäivän teemaksi muotoutui pitkälti paikallisille suunnattujen aktiviteettien suunnittelu. Harjoitteen tarkoituksena oli osallistaa paikalliset (nuoret) henkilöt mukaan kehittämäämme toimintaan ja edistää osallisuutta paikallisesti. Nuorisovaihtoryhmä kehitti muutaman aktiviteetin, jotka tullaan toteuttamaan perjantain aikana (jalkapalloturnaus, katujen siivous joukko, kuormaliinoilla tasapainoilu puistossa, graffitin teko). Ryhmä jaettiin pienryhmiin, jotka alkoivat suunnittelemaan kyseisiä aktiviteetteja tarkemmin. Lopputuloksena oli valmiiksi hiotut suunnitelmat aktiviteettien toteutukselle tarvikkeineen.

Iltaohjelma piti sisällään georgialaisten nuorten pitämän illan, jonka aikana he esittelivät omaa kulttuuriaan niin ruoan, tanssin, laulun ja upeiden visuaalisten esitysten kautta.

Georgialaista laulantaa

Keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Keskiviikkona suunnitelmissa oli tutustua Georgian upeaan pääkaupunkiin, Tbilisiin. Aamupalan syötyämme lähdimme yhdessä busseilla kohti Dronin (georgialainen kansainvälinen nuorten asiaa ajava yhdistys) toimistoa, joka sijaitsi Tbilisissä. Paikka oli mahtava, ja täynnä persoonallisuutta; seinillä oli lusikoita eri maista, monta hyllyä täynnä kansainvälisiä mukeja, oven karmit täytettynä erilaisilla postimerkeillä, ja paljon muuta. Yhdistyksen toimisto sijaitsi korkean rakennuksen 13. kerroksessa, josta oli huimat näkymät eri suunnille kaupunkia.

Bussimatkalla kohti Tbilisiä

Dronin toimiston hulppeat näkymät 13. kerroksesta

Toimistolla jakauduimme ryhmiin siten, että jokaisessa oli yksi georgialainen mukana. Ryhmiin mentiin sen mukaan, mitä halusi kaupungissa päivän aikana tehdä. Lähes kaikki ryhmät kiertelivät ensin Tbilisin vanhan kaupungin läpi siitä jatkaen muihin nähtävyyksiin. Osa päätyi tekemään ostoksia paikalliseen ostoskeskukseen Galleriaan loppupäiväksi. Päivä oli kaiken kaikkiaan todella hauska, vaikka osalla ryhmistä oli ongelmia oppaan, kielen tai muun vastaavan kanssa.

kauppakeskus Galleria

Pitkän päivän jälkeen palasimme Dronin toimistolle, jossa nautimme georgialaisesta grilliruoasta, ja hyvästä seurasta. Kuuntelimme myös musiikkia eri maista, ja Darude, sekä Antti Tuisku saattoi soida myös jossain kohtaa iltaa. Lähdimme kaupungista myöhään illalla rättiväsyneinä, ja hotellille päästyämme lähes kaikki rojahtivat sänkyihin nukkumaan uneksimaan uudesta päivästä.

Yhteistä Georgialaista iltaa viettämässä

Tiistai 22. toukokuuta 2018

Tänään oli omasta mielestäni nuorisovaihdon yksi merkittävimpiä päiviä; suunnitelmissa oli lähteä kaupungintalolle.

Eilen kävimme pienryhmissä tutustumassa esimerkiksi kouluihin ja katujen kulkijoihin ja kysyimme suoraan gorilaisilta, mitä he muuttaisivat kaupungissaan ja mitä kaikkea kaupunki osallisuuden vahvistamiseksi edes tarjosi. Eilinen ongelmapuu - ja myöhemmin ongelmametsä - saikin päivän ensimmäisessä kokoontumisessa kaverikseen ratkaisupuun. Ryhmät katsoivat läpi eilen esiteltyjä ongelmapuita ja alkoivat koota samalla metodilla puun oksiin ratkaisuja ja ratkaisujen juuria. Kaikista näistä puista muodostuikin ratkaisumetsä, joka esiteltiin myöhemmin kaupungintalolla.

Itse (kirjoittajana Petra) en osallistunut ratkaisupuiden kokoamiseen vaikka ratkaisumetsän pääsinkin näkemään, sillä osallistuin muutamien muiden nuorisovaihtareiden kanssa mininäytelmän tekoon. Esityksessä näytettiin kolme eri metodia, joilla toimia; ensimmäisessä esityksessä päättäjät päättivät nuorten puolesta mitä tehdä, toisessa nuorille tupattiin rahaa vapaaseen käyttöön ja viimeisessä päättäjät ja nuoret keskustelivat yhdessä, mitä he haluaisivat ja mikä olisi kaupungin puolelta mahdollista. Tämä pieni esitys oli tarkoitus esittää kaupungintalolla, mutta aikaa ei tapaamisessa jäänyt ja vain nuorisovaihtoporukka pääsi näkemään esityksen.

Kuten mainittu, jäi aika hieman vajaaksi kaupungintalolla. Kävelimme hotellilta kaupungintalolle tapaamiseen, jossa jokainen ryhmä esitti oman osuutensa. Ryhmiin jakauduttiin oman kiinnostuksen mukaisesti, eli avaustiimi pääsi hoitamaan projektin esittelyn, mediatiimi kuvasi koko tilaisuuden ja kysymystiimi teki valmiiksi kysymyksiä kysyttäväksi suoraan kaupunginjohtajalta. Itse kuuluin tiimiin joka esitteli, mitä olimme tehneet löytääksemme ongelmakohtia; esittelimme muun muassa tutkimuksen jonka kirjoittaja oli meitä eilen avustanut, miksi menimme tiettyihin paikkoihin ja kerroimme datan keräämisestä ja analysoinnista.

Aika toden totta pääsi loppumaan kysymystiimin kysymysten vaatiessa vastausaikaa - joka oli toki hyvä asia, sillä saimme suoria vastauksia ja toisaalta kaupunki kuuli nuorisovaihdon kautta kaupungin nuorten huolet ja kysymykset Gorin tulevaisuudesta.

Palasimme takaisin hotellille reflektoimaan kuulemaamme ja kukin pääsi viettämään iltaa

kuten itse halusi.

Päivä oli siis todella, todella antoisa ja ainakin itselle jäi fiilis, että nyt pääsimme oikeasti vaikuttamaan ja avustamaan gorilaisten nuorten ääntä kuuluville - ja tuntui myös siltä, että kaupunki otti sen vastaan ja Gorin tulevaisuus näyttää varsin lupaavalta ainakin siinä valossa, mitä me siitä kuulimme.

Maanantai 21. toukokuuta 2018

Tartuimme toimeen!

Minua ilahduttaa aina, kun teoreettisen puhumisen ja leikkimisen lisäksi, tartutaan toimeen ja tehdään jotain konkreettista. Tänään oli sellainen päivä, hyvä päivä siis.

Ohjelmassa oli tarpeiden kartoittamista siten, että kysymme paikallisilta nuorilta miten voisimme parantaa heidän osallisuuttaan, ja millaista toimintaa Gorin kuntaan olisi hyvä kehittää. Päivän aluksi meille esittäytyy paikallinen ja sosiologi, joka antai koko viidellekymmenelle hengelle tulkin välityksellä ohjeistusta miten haastatella nuoria, ja millaisia kysymyksiä esittää. Kovin ammattimaista siis.

Intensiivisen tietopläjäyksen jälkeen jakauduimme neljän hengen ryhmiin, ja suuntasimme kukin tahoillamme paikallisiin kouluihin, yliopistoihin, järjestöihin ja kaduille haastattelemaan ihmisiä. Oma ryhmämme suuntasi paikalliselle nuoriso- ja pakolaiskeskukselle, jossa meidät vastaanotti kaksi sangen pirteää nuorisotyöntekijää, joiden kanssa keskustelimme tulkkauksen välityksellä. Kyseinen keskus on täydellinen esimerkki siitä, miten kolmas sektori vastaa akuuttiin tarpeeseen.

Vasemmalla toinen haastattelemistamme nuorisotyöntekijöistä, oikealla muut haastattelijat.

Tähän väliin lyhyt historian oppitunti: Georgia oli sodassa Venäjän kanssa vuonna 2008, jonka seurauksena moni georgialainen joutui jättämään kotinsa, ja muuttamaan uudelle paikkakunnalle, esimerkiksi Goriin. Edellä kuvattu keskus perustettiin 2009 Gorin kunnan ja Unisefin yhteistyönä. Nuorisokeskuksen ensimmäisten vuosien toiminnan tavoitteena oli tarjota pakolaisiksi joutuneille nuorille psykologista apua, ja tukea uuteen ympäristöön integroitumisessa. Nyt kun sodasta on kulunut kymmenen vuotta, akuuteimmat ongelmat on selvitetty, ja järjestö keskittyykin yleisen nuorisotoiminnan järjestämiseen kaikille Gorin kunnan nuorille.

Gorin kunnan nuorisokeskus.

Kerätyn datan analysoiminen olikin jännittävä prosessi, koska minä (Topias) ja Suvi olimme vastuussa työpajan fasilitoinnista, jossa koko viidenkymmenen hengen porukka analysoi kohtaamiaan ongelmia, ja pohtii niiden syitä. Menetelmänä käytimme Ongelmapuu-menetelmää, jossa kukin ryhmä havainnollistaa kohtaamaansa ongelmien syyt puun juuriin, ja ongelmien seuraukset puiden lehtiin. Työpaja oli hyvin antoisa, ja opimme Suvin kanssa paljon käytännön tietoa toimivasta fasilitoinnista, ja kuinka aikatauluttaa puolentoista tunnin sessio, tämä oli siis loistava oppimiskokemus sekä meille kahdelle, että koko ryhmälle.

Osallistujat analysoimassa Gorin kunnan ongelmia.

Illalla osallistuimme monikulttuuriseen iltaan, jossa Moldovalaiset ja Armenialaiset kertoivat hiukan omista maistaan, ja tarjosivat omia kansallisherkkujaan. Totesimme, että monikulttuuriset illat ovat hyvinkin toimiva menetelmä monikulttuurisen ryhmän ryhmäyttämisessä, koska jokainen ryhmä on motivoitunut antamaan positiivisen kuvan omasta maastaan, ja muut seuraavat suurella mielenkiinnolla kunkin kulttuurin esitelmää.

Kuten sanoin yllä, tänään oli hyvä päivä.

Sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Aamiaisen jälkeen kokoonnuttiin taas "luokkahuoneeseen" ja päivän aiheena oli nuorten osallisuus/osallistaminen.

Opimme, että osallisuuteen vaaditaan aina RMSOS. (Rights, means, space, opportunity, support). Teimme aiheesta tehtävän jossa jakauduimme ensin ryhmiin ja keskustelimme yhdestä vaatimuksesta ja myöhemmin jakauduimme eri ryhmiin ja jokainen kertoi tarkemmin siitä mistä oli keskustellut.

Jokaisessa ryhmässä oli jäseniä eri maista ja oli todella mielenkiintoista kuulla ja jutella maiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista. Suomalaisilla ja ruotsalaisilla tuntui olevan samanlaatuisia "ongelmia", esim. Nuorisotalojen paljous vs kävijöiden vähäisyys, kun taas Moldovassa ja Georgiassa nuorille ei välttämättä ole tiloja tai tukea ja sen takia osallisuus ei näyttäydy vahvana.

Keskustelimme myös osallisuuden tikapuista ja siitä, että osallisuus ei ole aina hyvänlaatuista vaan se voi myös olla näennäistä ja nuorten hyväksikäyttöä (esim manipulaatio, tokenismi).

Illalla vietimme vapaa-aikaa ja menimme stadionille katsomaan Gori vs Tbilisi jalkapallopeliä, jonka Gori voitti!

Todella kiva päivä ja paljon tärkeää asiaa!

Paikallisen opettamia lauseita jotta hotellityöntekijöiden kanssa olisi helpompi kommunikoida

osallisuuden tikapuut

Lauantai 19. toukokuuta 2018

Ensimmäisen päivän aloitimme tutustumalla toisiimme erilaisten nimileikkien avulla. Aluksi tuntui, että on mahdotonta oppia viidenkymmenen ihmisen nimi, mutta osa jäi sentään mieleen. Kuulimme myös mitä aiheita nuorisovaihto koskee ja millaisia asioita tulemme tekemään viikon aikana. Myöhemmin päivällä tutustuimme toisiimme ja hotellin lähipiiriin hieman lisää.
Meillä ei ollut valmista aikataulua viikkoa varten, vaan teimme sen yhdessä meille sopivaksi. Muutamia valmiita niin sanottuja oppitunteja meillä oli, mutta saimme vaikuttaa aikatauluun ja sen sisältöön.
Lounaalla saimme maistaa georgialaisia ruokia ja huomata kuinka joka ruokaa maustetaan korianterilla. Paljon kehuja sai leipä, jota tuli joka päivä tuoreena hotellille.
Illalla pääsimme tutustumaan Uplistsikhe nimiseen kiveen hakattuun kaupunkiin ja Stalin museoon.
Yhteisöpedagogin näkökulmasta ensimmäinen päivä oltaisiin voitu suunnitella paremmin, jotta informaatiokatkoksia ei olisi tullut. Kaikki tuntui aluksi sekavalta ja koskaan ei tiennyt missä pitää seuraavaksi olla. Viidenkymmenen ihmisen kasassa pitäminen vaatii selkeitä ohjeita ja niiden toistamista useaan otteeseen. Silloin kuin osallistujia on useita, päätöksiä ei voi tehdä lennosta ilman, että jokaiselle osallistujalle kerrotaan muutoksista.

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen päivä oli täynnä uusia ja jännittäviä asioita ja jäimme innolla odottamaan mitä loppuviikko tuo tullessaan!

ensimmäisen päivän lounas

tutustumisleikki sateessa

Selfie Stalinin kanssa